Uudet lukutaidot: tvt-taidot, medialukutaito ja ohjelmointiosaaminen perusopetuksessa
Digitaitokalenteri, tvt-polku tai digipassi. Kuntien ja koulujen eri tavoin nimeämiä taitopolkuja, joilla on yksi yhteinen tavoite: opettaa perusopetuksen oppilaille välttämättömiä tieto- ja viestintäteknologian taitoja. Aiemmin näistä käytettiin termiä tvt-taidot, nykyisin puhutaan useammin uusista lukutaidoista, jotka huomioivat myös ohjelmointiosaamisen ja medialukutaidot.
Millaisia tvt-taitoja, ohjelmointiosaamista ja medialukutaitoja opetetaan perusopetuksessa?
Perusopetuksen opetussuunnitelma pitää sisällään erilaisia tavoitteita tvt-taitojen opettamiseen eri vuosiluokilla. Tavoitteet jakaantuvat oppiaineiden tavoitteisiin että laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin (L5). Harjoiteltavia taitoja ovat mm. teknologian käyttö ja ymmärtäminen sekä (teknologian kontekstissa) vastuullinen ja turvallinen käyttö, tiedonhallinta ja luova työskentely, vuorovaikutus ja verkostoituminen, sovellusten käyttö ja hyödyntäminen arjessa, kestävä kehitys ja vastuullinen kuluttaminen sekä kansainvälinen vuorovaikutus.
Mistä tulee nimitys “Uudet lukutaidot”?
Uudet lukutaidot on Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2020 käynnistämä kehittämisohjelma, jossa Opetushallitus ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ovat laatineet osaamisen kuvauksia tieto- ja viestintäteknologisista taidoista, ohjelmointiosaamisesta ja medialukutaidoista. Osaamisen kuvaukset noudattavat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmia. Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman sisällöt eivät ole kunnille velvoittavia, mutta niitä on hyödynnetty useissa kunnissa taitopolkujen rakentamisessa.
Haasteet tvt-taitojen opetuksessa - ja miten ratkaista ne
Opettajat kokevat pääsääntöisesti, että heidän työnsä on hyvin kiireistä ja tehtävää on paljon. Eikä ihme, onhan opetettavia ryhmiä ja oppiaineita yleensä suuri määrä. Samaan aikaan ryhmäkoot kasvavat ja oppilaiden tarpeet ovat yhä moninaisemmat. Kiireen keskellä on luonnollista, että opettaja ohjautuu keskittymään niihin asioihin, jotka hän kokee oleellisimmiksi. Ja kääntäen: tavoitteisiin, jotka ovat jääneet opettajalle epäselväksi ja hoiden opettamiseen on heikosti materiaalia, on vaikeampi tarttua hektisessä arjessa.
Opetuksen järjestäjän tavoitteena on varmistaa, että jokainen koulun tai kunnan oppilas olisi yhdenvertaisessa asemassa opetettavien asioiden suhteen. Tämä tavoite ei toteudu uusien lukutaitojen osalta, jos niiden opettaminen jää opettajilla muun kiireen jalkoihin.
Kuntien opetussuunnitelman ja Uudet lukutaidot -ohjelman tavoitteista rakentamat taitopolut selkeyttävät koululle ja opettajille, mitä tavoitteita kuuluu käsiteltäväksi eri oppiaineissa ja eri vuosiluokilla. Näin pyritään varmistamaan, että luokasta ja koulusta riippumatta oppilas saisi mahdollisuudet oppia samoja asioita. Kunnan yhteinen digitaitokalenteri, digipassi tai tvt-polku on hyvä alku, mutta se ratkaisee vain toisen puolet ongelmasta!
Esimerkkinä Kuopion Digitaitokalenteri, yläkoulun tavoitteet
Yhteiset digitataitokalenterit, tvt-polut ja digipassit ovat vasta ensimmäinen askel
Huolellisesti laaditut taulukot osaamistavoitteista eivät yksinään riitä. Edelleen ratkaistavaksi jää useita käytännön asioita:
- Missä muodossa taitopolkuja käytetään?
- Mistä opettajat konkreettisesti löytävät tehdyt taitopolut – ovatko ne hautautuneet kunnan Driven syövereihin vai onko tarkoituksena, että jokaiselle oppilaalle tulostetaan nippu paperisia taitopolkuja?
- Onko pilveen tallennettu pdf-tiedosto helppokäyttöinen opettajalle ja oppilaalle? Ja pysyvätkö oppilaiden paperiset lomakkeet varmuudella tallessa?
- Mitä taitopolulla on tarkoitus tehdä?
- Miten on huomioitu tavoitteiden näkyväksi tekeminen oppilaille? Onko oppilaille rakennettu mahdollisuutta oman edistymisen arviointiin? Miten eteneminen tehdään näkyville kotien suuntaan? Vai typistyykö taitopolku tarkistuslistaksi opettajalle, josta näkee mitä asioita pitäisi huomioida osana opetusta? Voidaanko tällöin varmistaa, että taitopolkuja ihan aidosti hyödynnetään koko koulun tai kunnan laajuudella?
- Miten autetaan opettajia opettamaan tavoitteita?
- Esimerkiksi ohjelmointi ei ole kaikkien opettajien intohimo, jolloin kynnys ohjelmointiosamiseen liittyvien tavoitteiden käsittelemiseen voi olla korkea. Onko mahdollista rakentaa tavoitteisiin liittyviä valmiita sisältöjä? Miten laaditut sisällöt jaetaan opettajien käyttöön?
Yhtenäiset käytänteet saavutetaan tiedolla johtamisen avulla
Taitotaulukot ovat erinomainen mahdollisuus yhdenmukaistaa halutun teeman opettamista. Kuitenkin, jotta yhdenvertaisuuden tavoite voisi toteutua, täytyy varmistaa, että kaikki koulun tai kunnan opettajat hyödyntävät niitä työssään. Käytäntö on osoittanut, että ilman pedagogista johtamista tämä harvoin toteutuu.
Olemme Qridillä kehittäneet ja hioneet useiden kuntien kanssa mallia, jolla edellä mainitut haasteet saadaan ratkaistua!
- Qridiin voidaan tuoda koulun tai kunnan taitopolku, jonka opettajat saavat avattua käyttöönsä muutamalla napin painalluksella. Käyttöä helpottaa vielä entisestään se, että opettaja pääsee Qridiin suoraan Wilmasta.
- Jokaiseen tavoitteeseen voidaan yhdistää opettajalle tukimateriaalia (ohjeita, tuntisuunnitelmia, tulostettavaa materiaalia, linkkejä).
- Kaikki osapuolet (opettajat, oppilaat, huoltajat) näkevät taitopolun tavoitteet ja opettaja ja oppilaat voivat arvioida tavoitteissa edistymistä.
- Kun opettajat ja oppilaat hyödyntävät Qridiä taitotaulukoiden käyttöön, kaikkea käytöstä muodostuva dataa on mahdollista tarkastella kouluittain oman koulun osalta sekä siirtää reaaliaikaisesti kaupungin omiin datajärjestelmiin (esimerkiksi Microsoft Power BI). Tiedosta voidaan eritellä edistyminen taidoissa koulu-, vuosiluokka- ja luokkatasolla.
- Kun tietoa saadaan kerättyä, sitä voidaan käyttää tiedolla johtamisen tukena. Koulutasolla voidaan varmistaa taitopolun toteutuminen ja kuntatasolla voidaan tehdä päätelmiä onnistumisesta – ja esimerkiksi kanavoida resursseja oikealla tavalla.
